Kylmäsavulohipiirakka

Niukkuus tuo tulosta
Niukkuus, vaikka sanassa onkin pulavuosien ikävä kaiku, on luovuuden alku ja edellytys. Niukkuus on myös tehokkuuden lähtökohta. Niukoilla resursseilla tehdään usein parempaa tulosta. Jos kaikkea on tarpeeksi ja vähän liikaakin, ei mistään tarvitse tinkiä. Silloin ei myöskään ole tarvetta luoda uutta, keksiä parempaa tai järkevämpää keinoa selvitä rutiinisuorituksista. Ei ole tarvetta parantaa, kun aikaa ja resursseja on mielin määrin.

Sama pätee keittiöön. Kun saan käteeni hyvän reseptin, niin noudatan sitä (ainakin ensimmäisellä kerralla) pilkun tarkasti. Siis jos kaikkia aineksia ja valmistusvälineitä löytyy riittävästi. Ja entä jos jotain puuttuu? Silloin sovelletaan - siis luodaan uutta.

Olen saanut usein kunnian kokata ystävien, sukulaisten tai asiakkaiden keittiöissä. Silloin ei aina ole saatavilla juuri sitä vempelettä, joka on kotiin tai töihin unohtunut. Kerran olen tehnyt kohokasvuokia rautasahan ja kelmun kanssa vanhoista säilykepurkeista. Toimivat niin hyvin, että ihmettelin, miksi olen ikinä vastaavista maksanut.

Ensimmäisen lapseni syntymän jälkeen sain kirjeen kokkiystävältäni. Hän huomautti ystävällisesti, että olen kertonut jo kymmenessä perättäisessä kirjeessä tyttärestäni. Ja ruuasta pitäisi puhua. Hups, lipsahti. Mutta ylpeänä isänä kun se vaan on niin kivaa kirjoittaa prinsessastaan! Lupasin kirjoittaa välillä jostain muusta. Oli kyllä aika kova miettiminen, mutta pysyin aiheesta erossa sen jälkeen muistaakseni pari kuukautta. Aika hyvin, etten sanoisi.

Mutta nyt on taas kirjoitettava perhe-elämästä. Se nimittäin aiheuttaa niukkuutta. Samanaikaisesti tuntee toisaalta olevansa upporikas. Minullahan on jo kaikki tavoittelemisen arvoinen – kaksi omaa tervettä lasta ja ihana vaimo. Mutta toisaalta olen köyhä, sillä aika tuntuu valuvan käsistä. Se pitäisi jakaa lasten, vaimon, työn, ystävien ja itsensä kanssa jotenkin reilusti tasan. Millä sen saisi riittämään?

Myös tämän viikon resepti syntyi niukkuuden pakottamana. Pitkän työpäivän jälkeen olimme koko perhe siinä hieman paremmassa perhemarketissa ostoksilla. Nälkä oli kaamea. Silloin sorrun ostamaan vähän sitä sun tätä. Ehdotin, että tehdään kylmäsavulohipiirakkaa. Vaimo suostui. Nälän riivaamana koitin selviytyä ulos mahdollisimman nopeasti ja muistin ostaa reseptin tarvikkeista vain sen kylmäsavulohen. Alkuperäisessä Antti Vahteran Viikon kahdeksan päivää -kirjan reseptissä, piirakkaan tulisi vielä tavallista lohta ja erilaisia yrttejä. Mutta kun niitä ei sitten kotoa löytynytkään, niin oli loput keksittävä. Onneksi oli sitä sun tätä nälissään tultu ostettua. Tuli vallan erinomaista!

Kiitos niukkuuden.

Kylmäsavulohipiirakka
Kuten sanottu, ole luova. Mikäli jotain puuttuu, niin korvaa se jollain muulla. Tai jätä pois. Äläkä sitten pöydässä selitä, että "tässä kyllä kuuluisi olla sitä ja tätä ja sen pitäisi maistua joltain muulta", vaan keskity keräämään kehuja. Se on mukavampaa.

AINEKSET (neljälle)

Piirakkapohja400 g valmista piirakkataikinaa kaupan pakasteesta (jos se aika on rajoittava tekijä...)

TAI

- 5 dl vehnäjauhoja

- 125 g pehmeää voita

- 1,5 dl vettä

TÄYTE

- 200 g kylmäsavulohta (Nauvolaista Piipanojan, mikäli saatavilla)
- 10 pientä savumuikkua

- 1 punasipuli

- 1 iso purjo

- 2 dl kermaa

- 2 kananmunaa

- 2 tl dijon-sinappia

- 1 tl currya

- 2 keskikokoista suolakurkkua

- 100g juustoraastetta

TARJOLLE

- mätiä

- smetanaa
- vihersalaattia, oliiviöljyä ja valkoista balsamicoa

VALMISTUS

Valmista taikina tai ota pakkasesta sulamaan. Valmistus: nypi pehmeä voi ja jauho taikinaksi. Lisää vettä ja suolaa. Sekoita ja laita taikina jääkaappiin lepäämään n. tunniksi.

Pilko sipuli ja purjo ohueksi ja ruskista hetki. Pilko lohi siivuiksi ja suolakurkut pieniksi paloiksi. Sekoita sipulit, kerma, kananmunat, sinappi, curry ja suolakurkut keskenään. Painele taikina vuokaan ja kaada täyte päälle.

Asettele muikut haluamaasi kuvioon pinnalle ja ripottele lopuksi juustoraaste kaiken päälle.Paista 200 c uunissa n. 25-30 minuuttia. Tarjoile smetana-mäti-kastikkeen ja vihersalaatin kera.

Viinivinkki
Harvoin juon roséta, mutta tätä ruokaa nauttiessa oli sellainen etelän yö Suomessakin. Elokuun tumma ja lämmin ilta. Rosé sopi tilanteeseen paremmin kuin hyvin. Kokin lasissa oli Trapichen Roséta. Löytyy Alkosta ja lisätiedot Alkon sivuilta alla olevasta linkistä.

Viini Alkon sivuilla

Niukkaa viikonloppua!TerveisinPerjantaikokki