Lohinyytti maanmainioilla kasviksilla

Kesän huumaa pinnan alla
Kokki on voivotellut onnetonta virvelituuriaan jo vuodenpäivät. Tekin olette taatusti saaneet osanne. Kala tuntui tyystin kadonneen saaristosta (tai vaihtoehtoisesti taidot ovat ruostuneet, jota en suostu uskomaan). Useimmiten olen tyytynyt syyttämään välineitä ja käynyt ostamassa taas lisää eri värisiä killuttimia siiman päähän. Ei ole auttanut.

Vihdoin viime viikonloppuna tärppäsi! Kalaa ei kokki vieläkään saanut, mutta syy haukien syömättömyyteen selvisi. Appiukon nostaessa verkkoja törmäsimme outoon ilmiöön. Siikaverkkoon oli vajaan parin metrin matkalla tarttunut seitsemän haukea. Ihan vieri vieressä, sikin sokin ja osittain päällekkäin, yhdessä nipussa kaikki. Yksi oikein komea ja kuusi pikkuista puikkaria. Mitä ihmettä?

Kalaa tuli kerralla toistakymmentä kiloa. Peratessa huomasimme, että pikkuiset, noin kiloiset hauet, olivat järjestään koiraita. Ja kaikilla jotenkin petetyn apea irvistys naamallaan. Apen veneessä heittämä vitsi saattoikin pitää paikkansa, sillä isoin kaloista osoittautui naaraaksi - oli oikea mammahauki.

Näin tässä taas kävi. Taas meitä miehiä vietiin. Valonsäteiden innoittaman kosiomatkan piti olla helppo ja kohteen varma nakki - olihan tyttö jo valmiiksi verkotettu ja kilpailijat poissa pelistä. Tai ainakin hieman esteellisiä. Mutta niinhän siinä kävi, että pannulle joutui koko kesän hullaannuttama konkkaronkka.

Mitä tästä opimme? Tarinassa on kolme ilmiselvää opetusta:

1) Ei ne eri väriset killuttimet kesää pelasta, jos kohde on jo verkossa.
2) Liikaa aurinkoa kannattaa varoa, että ei käristy turhaan.
3) Ylenmääräinen verkossa vietettävä aika vaarantaa terveytesi.

Kukin tulkitkoon opetukset parhaan taitonsa mukaan. Perjantaikokki sulkee läppärin, poistuu verkosta, lopettaa filosofoinnin ja painuu takaisin keittiöön...

Turvallista kesää!

Lohinyytti maanmainioilla kasviksilla
kovan onnen kosiohauet syötiin jo viikonloppuna. Mutta vähintään yhtä tuoreesta kalasta valmistui tämä, sillä kauppatorin Kalapoikien varastonkiertoa voi kehua vähintäänkin nopeaksi. Kysyin luonnon lohta ja samalla heilahti kojun takaverho, kun paikallinen kalastaja kantoi styroksilaatikoita sisään. Hyvää ja ripeää palvelua - väittäisin :)

Tämän ruuan voit pilkkoa valmiiksi folionyyttiin, heittää repun sivutaskuun ja valmistaa grillissä, nuotiolla tai uunissa sitten kun nälkä tulee.

AINEKSET NELJÄLLE
- n. 500g lohifilettä (myös kuha, ahven, hauki tai muu kala käy)
- nippu porkkanoita
- nippu kevätsipuleita
- puolikas pienestä kesäkaalista
- 4 tomaattia
- 200g kuoretonta vuohenmaitojuustoa, eli chevreä
- 1 dl pinjansiemeniä
- tilkka oliiviöljyä
- suolaa ja pippuria myllystä
- foliota

VALMISTUS
Tilaa lohesi kauppiaalta nypittynä tai poista itse piikit. Leikkaa neljään annospalaan. Nahan voit jättää paikoilleen. Pilko porkkanat, sipulit ja kaali siivuiksi ja nosta ne neljälle (tai kahdelle isommalle) n. 40cm x 40cm kokoisen foliopalan päälle. Ripottele päälle pinjansiemenet ja murra chevreä sinne tänne. Siivuta tomaatti ja asettele tomaatinsiivut päällimmäiseksi. Mausta kasvikset tilkalla oliiviöljyä ja suolalla sekä pippurilla. Aseta lohi päällimmäiseksi, mausta se suolalla ja sulje nyytti.

Laita nyytti valitsemaasi lämmönlähteeseen. Mikäli käytössäsi on digitaalinen lämpömittari, niin työnnä piikki kalan keskelle ja säädä hälytys 43 asteeseen. Varsinkin tuoreen, kotimaisen lohen voi jättää mainiosti roseeksi keskeltä. Aikaa menee grillissä tai uunissa 200 c n. 10-15 minuuttia.

Kun mittari piippaa, avaa nyytti ja häkelly tuoksusta.

Herkullista viikonloppua!

TerveisinPerjantaikokki


Kokin linkkivinkki
Se kauppatorin paras varastonkierto ja oivallinen palvelu löytyy bitteinä alla olevasta osoitteesta. Samoin hyviä reseptejä :)
Kalapoikien nettisivut

Kookos-currylohta ja penneä ricotan kera

Pyhä kolminkertaisuus
On kolme keittiötä, jotka ovat perjantaikokin sydäntä lähellä. Oma, työpaikan ja äidin.

Omassa ovat tietenkin syntyneet ne kaikkein maukkaimmat keitokset. Ei tosin aina itse tehden. Työpaikan keittiössä olen taas oppinut eniten. Minulla on ollut kunnia työskennellä useiden loistavien persoonien kanssa ja imeä heiltä vaikutteita, ideoita ja työtapoja.

Innostus kokkailuun pohjautuu kuitenkin äidin keittiöstä. Lapsuudenkodissani, maatilalla, kun keitettiin kerralla useille kymmenille hengille neljän hengen voimin, niin oli pare olla innostunut :) Ahveniakin perattiin parhaimmillaan 200 kappaletta yhteen soittoon... Mutta että oli ruoka hyvää ja veikkoset, kuinka opin fileoimaan vikkelään!

Myös intohimoni jakautuu kolmeen eri keittiöön: saaristolaiseen, italialaiseen ja ranskalaiseen. Tässä järjestyksessä. Saaristolainen keittiö tulee geeneissä, mutta myös työn ja maun vuoksi. Italia on aina herättänyt tunteita ja yhä suuremmissa määrin vietettyäni siellä antoisan vuoden viitisen vuotta sitten. Ranskalaiseen keittiöön tutustuin paremmin 2000-luvun alussa keittiöpäällikkömme myötä.

Suomalaiset eivät mielestäni ole riittävän ylpeitä omasta keittiöstään. Huono asia, mutta myös hieno. Jos olisimme yltiöpatriaattisia ruuan suhteen, emme tuntisi niin hyvin muita ruokakulttuureja. Rajanveto on hankalaa. Milloinlistamme on liian suomalainen ja koska ravintolamme voisi olla yhtälailla Aasiassa kuin Aurajoella?

Eri kulinaristisia alueita on aivan turha laittaa järjestykseen. Maistuu minulle myös aasialainen ja välillä amerikkalainenkin ruoka. Kaikkein hauskinta on sotkea maat, mausteet ja tavat! Käytä kuitenkin paikallisia raaka-aineita, mikäli mahdollista, sillä ne ovat usein parhaita.

Kookos-currylohta ja penneä ricotan kera
Tässä sotketaan kaikki. On Italiaa, Aasiaa ja saaristoa. Annos on ravintolamme Vaakahuoneen Paviljongin kesälistalta. Tällä kertaa kunnia reseptistä menee keittiöpäälliköllemme Julien Boulangerille ja kuvan on ottanut valokuvaaja Pasi Leino. Minä vain maistelin :)

HUOM! Laita kala marinoitumaan reilusti ennen ruokailua. Vaikka jo edellisenä päivänä.

AINEKSET neljälle

- 600 g lohifile

- 400 g penne-pastaa

- 1,5 dl kookosmaitoa

- 3 rkl curry-maustetta

- ricottajuustoa 150 g

- kourallinen kirsikkatomaatteja

- kourallinen parmesanlastuja

- 1 rkl pestoa

- 2 rkl oliiviöljyä

- kourallinen rucolaa

- neljä grillivarrasta

- suolaa ja pippuria myllystä

VALMISTUS

Leikkaa lohi kahdeksaan tasakokoiseen, pitkulaiseen palaan. Pujota palat puisiin vartaisiin. Sekoita kookosmaito ja curry sekä hyppysellinen suolaa keskenään marinadiksi. Laita kalavartaat marinoitumaan esim. yön yli jääkaappiin.

Kun kalat ovat maustuneet, keitä pasta al denteksi (eli ei lötkön kypsäksi vaan sellaiseksi, että pasta tuntuu hampaiden välissä - katso keittoaika pussista ja vähennä ohjeesta minuutti pari). Muista maustaa pastan keitinvesi suolalla. Pastan kiehuessa pilko tomaatit puoliksi.

Kun pasta on kypsää, kaada vesi pois, sekoita joukkoon tilkka oliiviöljyä, tomaatit ja ricottajuusto. Pidä lämpimänä. Paista lohet kuumalla pannulla tai grillissä. Kokoa annos ja koristele rucolalla, pesto-oliiviöljyseoksella ja parmesaanilla.

Saaristoa, Italiaa, Aasiaa ja ranskalainen kokki. Älyttömän hyvää ja helppoa!

Velho keittiössä - vaatimaton tavattaessa
Näin kuvailisin Herra Boulangeria. Miellyttävä mies. Jos et vielä tunne, niin tutustu!
Herra Boulanger TS-Extran erikoishaastattelussa
Lehdistötiedoite huippukokista saaristossa

Herkullinen kana-chorizosalaatti

Ihana äiti!
Äitienpäivä on aina ollut tärkeä päivä perjantaikokille. Lapsena se tarkoitti aamua, jolloin yritettiin hiipiä yhdeksän maissa (muka aikaisin...) keittiöön keittämään äidille aamukahvia ja koristelemaan kakkua. Ja aina äiti onnistui näyttämään yllättyneeltä sängyssään, vaikka samaan aikaan kätkikin epätoivoisesti aamuvarhaisella keittämäänsä kahvikupposta ja postilaatikosta haettua aamun lehteä peiton alle piiloon. Olimme ylpeitä! Olimmehan onnistuneet herättämään äidin herkullisen aamupalan kera.

Nyt äitienpäivä tarkoittaa, että yritämme kuumeisesti vajaan puolitoistavuotiaan prinsessamme kanssa keksiä lahjaa äidille ja isoäidille. Aamulla ei kuitenkaan tarvitse hiippailla sinne keittiöön, sillä kokin vaimolla on lähiseudun parhaat unenlahjat. Saamme siis keitellä kahvit ihan rauhassa :)

Otsikolla on muuten tarina. Yritin maanantaina kuumeisesti miettiä otsikkoa paikallislehti Turkulaisen keskiviikon etusivun mainokseen. Mainos käsitteli tietenkin äitienpäivälounasta ja -risteilyjämme. Ihmettelin, että millä keksin aiheeseen liittyvän otsikon välttäen sanahelinää.

Samalla pieni tyttäreni taapersi vaippasillaan äitinsä perässä kohti "peuhua" (eli sohvaa) ja huusi kirkkaalla lapsen äänellä: "IHANA ÄITI!".

Oli totta joka sana, eikä mitään sanahelinää.

Otsikko oli valmis.Hyvää äitienpäivää ihanat äidit!

Kesäisen herkullinen kana-chorizosalaatti vaikka äidille

Viime viikolla kerroinkin, kuinka olin valinnan paikan edessä - tarjoillako teille kanasalaattia vai ahvenia. Ahvenet saitte, mutta nyt on sen kanasalaatin aika. Tee vaikka etukäteen, vie äiti brunssille luonnonhelmaan ja tarjoa kana-chorizosalaattia. Siinä lahjaa kerrakseen...

AINEKSET neljälle

- friseesalaattikerä ja Lollo Rosso-kerä tai useampiakin salaattilaatuja (nyt jos koskaan on sitten aika panostaa salaattiin - hae mieluummin lähituottajalta torilta kuin lähimarketista)

- 3 kanan rintafilettä

- 4 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja

- 50 g chorizomakkaraa ohuina siivuina

- 1 iso punasipuli

- 2 mozzarellapalloa

- kourallinen kirsikkatomaatteja

- puolikas kurkku

- 1 rkl pestoa

- 2 rkl oliiviöljyä

- Maldon-suolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Paista kanojen "pinta kiinni" kuumalla pannulla tai grillissä. Tökkää paistomittari kylkeen ja laita 200 asteiseen uuniin kunnes sisälämpö on 70 astetta. Huuhtele salaatit ja kuivaa ne. Revi suupalan kokoisiksi paloiksi. Pilko myös tomaatit, kurkut ja mozzarellat ja sekoita salaattiin. Pilko punasipuli siivuiksi ja paista chorizon kanssa pannulla.

Kun kana on valmis, siivuta se ja asettele salaatin päälle. Kaada kuumat sipulit ja chorizot suoraan salaattiin ihan lopuksi. Idea on, että sipulit eivät lötkisty, vaan ottavat vain hieman makua chorizosta ja lempeyttä lämmöstä.

Sekoita pesto ja öljy. Kaada salaatin joukkoon. Rouhi pinnalle mustapippuria ja tarvittaessa jokainen ruokailija voi ripotella annokseensa suolaa.

Maistuu myös jäähtyneenä siellä luonnon helmassa. Hyvää ruokahalua!

Joko suunitelmia äitienpäiväksi?
Jos et vielä ole keksinyt lahjaa tai lounaspaikkaa, niin sallinet, että esittelen vaihtoehtomme.

LAHJAVINKKI: risteilylahjakortti, jonka voit tulostaa suoraan netistä. Ehdit vielä vaikka sunnuntaiaamuna.
Risteilylahjakortti äidille

MENOVINKKI: Kokkimme ovat ahkeroineet ja tarjolla on loistava lounas sekä Vaakahuoneella että s/s Ukkopekalla. Molempiin linkit alempana. Äitejä hemmotellaan ilmaisella kuohuviinillä :)
Vaakahuoneen äitienpäivämenu
s/s Ukkopekan äitienpäiväristeilyt

Kepeän maukasta ahventa

Kevään ongelmat ovat kovin positiivisia
Talven jäljiltä muisti ikään kuin palautuu pikkuhiljaa. Muistaa taas, kuinka mahtavia suomalaiset kasvikset ja vihannekset ovat. Verrattuna tammikuisen markettivalikoiman tuijotteluun, on salaattien shoppailu torilta aivan eri maata! Talvikuukausien paukkupakkasten nuuduttamia ruukun ruhjakkeita ja kevään intoa täynnä olevia koripallon kokoisia salaatinkeriä ei voi edes verrata. Onneksi ei tarvitsekaan.

Perjantairesepti syntyy usein viikon onnistuneimmasta keitoksesta. Tällä viikolla oli perjantaikokilla kova ongelma. Kumman kahdesta hyvästä valkkaisi? Kutsuisin tätä positiiviseksi ongelmaksi. Vatsa täynnä kun on niin kovin hankala harmitella tosissaan. Kokeilkaa vaikka!

Puntarissa olivat loistava grillatusta kanasta ja auringolta maistuvista tomaateista tehty salaatti ja tuoreista ahvenista sekä kasviksista koottu ilotulitus. Molemmat maukkaita kuin mitkä, mutta päädyin tällä kertaa ahveneen. Salaatin tarjoilen myöhemmin :)

Kunnia ruuasta menee jälleen muuten vaimolle ja 1,5 v pikkuapurille - perjantaikokilla kun oli kiire ja vastuulleni jäi ainoastaan kalan paistaminen. Mitä tekisinkään ilman näitä upeita naisia...

Kepeän maukasta ahventa
Tämän ruuan voit koota ihan mistä kasviksista ja kaloista vain - pääasia, että kaikki on tuoretta ja veitsi on terävä - sillä pilkkomista riittää! Tässä versiossa vaimo käytti...

AINEKSET NELJÄLLE

12 ahvenfilettä
2 isoa perunaa

3 - 4 porkkanaa

2 punasipulia

1 iso kesäkurpitsa

2 valkosipulinkynttä

1 rasia siitakesieniä (tai esim. kanttarelleja pakkasesta)

1 ruukku ruohosipulia

Suolaa ja pippuria myllystä

Ruisjauhoja fileille

Voita ja oliiviöljyä paistamiseen

Tilkka sitruunamehua

Kuori perunat ja porkkanat. Leikkaa ne hieman tulitikkua paksummiksi siivuiksi (n. kolmen julienne-suikaleen kokoisiksi - kaikki kokkikurssilaiset ainakin tietävät ja voivat nyt aamukahvipöydässä pröystäillä tiedoillaan :).

Kuori sipuli, halkaise se ja leikkaa siivuiksi. Halkaise kesäkurpitsa ja pilko 1 cm paksuisiksi puoliympyröiksi. Murskaa valkosipulin kynsi. Pilko ruohosipuli pieneksi. Kaiva jauhot ja kaksi paistinpannua kaapista ja valmistaudu itse kokkaamiseen.

Kaada pannulle oliiviöljyä ja freesaa sipuleita siinä hetki. Heitä joukkoon mukaan ensiksi kovimmat ainekset, eli perunat ja porkkanat. Paista viitisen minuuttia. Sitten joukon jatkoksi kurpitsat ja sienet. Paistele vielä viitisen minuuttia ja kaada lopuksi vielä sekaan hienonnetut ruohosipulit. Mausta suolalla ja pippurilla.

Laita toiselle pannulle voita ja oliiviöljyä. Pyörittele ahvenfileet suolalla maustetussa ruisjauhossa. Paista voi-öljyseoksessa ja mausta tilkalla sitruunamehua.

Kokoa annos: kasvikset pohjalle, kalat päälle. Kevyttä, kepeää ja maukasta! Hyvää ruokahalua.

Vielä lähiruuasta
Ilokseni huomasin, Lapista palattuani ja palautteita luettani, että asia kiinnostaa. Vielä iloisempi olin, kun keittiöpäällikkömme Julien oli laittanut tuulemaan.

Uusiksi menivät toimittajasopimuksemme ja tilalle hankittiin paremmat ja lähempää. On harhaa, että hyvä ja halpa tulee aina ulkomailta. Me esimerkiksi löysimme aivan loistavan lihamestarin niinkin läheltä kuin Turun Kauppahallista. Liha on tuoretta, suomalaista ja vielä saman hintaista brassiversion kanssa. Salaatit saamme kuin saammekin legendaariselta Sorrilta Turun kauppatorilta (tämän parempia ette löydä!) ja puolen metrin makkaratkin tulevat lähialueen makkaramestarilta. Leivokset toimittaa pieni ja paikallinen leipuri - kellon tarkasti lämpiminä.

Niinhän se on, että kun on hyvä tiimi, niin on helppo onnistua. Siksi haluankin esitellä tiimimme jäseniä - näitä pieniä ja paikallisia ruokataitureita. Jos Turussa liikutte, niin käykää tutustumassa!

TerveisinPerjantaikokki

Pienet ja paikalliset taiturit
Lihaliike Reino Jokinen
Sorrin puutarha (täällä myös loistavia reseptejä!)