Hyvän maun reseptit

Kokki Herrankukkarosta ja höyrylaiva s/s Ukkopekalta jakaa täällä maukkaita saaristolaisreseptejä ja ideoita ruuanlaittoon herkullisilla terveisillä höystettynä! Reseptit ovat pääasiassa helpohkoja, nopeita ja normaalikeittiössä toteutettavia - mutta ennen kaikkea herkullisia! Hyvän maun välineissä kerromme erilaisia vinkkejä ruuanlaittoon ja keittiövälineisiin liittyen sekä esittelemme HeiRolin uusimpia tuotteita.

28 elokuuta 2009

Paistettu caprese

Fiilistellen

Teen asioita pitkälti fiilispohjalta usein seurauksia sen kummemmin miettimättä. Välillä tulee heittäydyttyä projekteihin, joihin ei välttämättä jälkikäteen koskisi pitkällä tikullakaan. Mutta toisaalta välillä onnistaakin. Yhden onnistumisen koin eilen S&A-messuilla, kun tapasin perjantaireseptiläisiä ja signeerasin keittokirjojani. Kaikki mukana olleet 130 kirjaa jaettiin - enempää kun ei auton takaluukkuun mahtunut. Väkeä oli välillä jonoksi saakka.

Keittokirjaprojektin idea syntyi hetkessä ja kokkailu vei vuorokauden (kirjoittaminen veikin sitten monta valvottua yötä tekstejä hioessa ja reseptiikkaa tarkistaessa). Jos työmäärän olisi tiennyt etukäteen, niin kyllä olisi taas jäänyt tämäkin projekti pöytälaatikkoon. Onneksi tuli tehtyä, voin todeta jälkiviisaana!

Tammikuussa 2008 kierrellessäni kaupan hyllyjä ja tuoretiskejä, kyllästyin marinoidun moskan myyntiin ja älähdin marinoimattoman lihan ja aitojen makujen puolesta. Perustin hetken mielijohteesta adressin aiheesta. Adressi keräsi muutamassa viikossa yli 10 000 nimeä ja aihe nousi yleiseen keskusteluun ja myös uutisotsikoihin saaden aikaan pienen myrskyn vesilasissa. Keskustelun aloittajana toimi tuolloin Jaakko Nuutila, ruokakultturimme yksi keulahahmoista.

Kas kummaa, aihe on taas ajankohtainen, kun raaka-aineiden myyntiajan keinotekoisesta jatkamisesta nousi äläkkä muutama päivä sitten yleisökirjoituksen perusteella. En ota kantaa aiheeseen, sillä en tiedä varmasti, että isketäänkö kaupoissamme tosiaan vanhaa tavaraa marinaadiin ja myydään taas monta päivää. Kuullostaa varsin oudolta toiminnalta. Sen voin kuitenkin todeta, että ostamalla marinoimatonta, on lihan, kalan tai kanan tuoreus ja oikea maku haistettavissa ja maistettavissa. Omat mausteet voi laittaa pintaa sen jälkeen, kun on todennut raaka-aineen ensiluokkaiseksi.

Lukijoita on tammikuusta 2008 tullut lisää, joten sallittakoon tuohon alle linkki adressiini. Josko joku uusista tuttavuuksista haluaisi myös ilmaista mielipiteensä aiheesta ja saada ääntään kuuluviin. Adressia voi myös kommentoida, joten sinne vaan jakamaan kokemuksia marinoitujen tai marinoimattomien raaka-aineiden puolesta.

Reseptejä vaikka naapurille jakaa

Tällä viikolla korvataan viime viikon reseptittömyys oikein kunnolla. Ensinnäkin saatte reseptin Taiteiljan suosittelemaan paistettuun capreseen. Kerroin tästä ”Kohtaamisia” kirjoituksessani. Teimme ruoan purjehduksellamme ja se upposi miehistöön kuin ravintola-alan alvit budjettiriihessä! Tämän ruoan lisäksi voitte tuolta alta ladata kokonaisen viikon menusuunnitelman ostoslistoineen. Kyseessä on siis kolmen perheen viikon purjehdusloman menu excel-taulukkona. Suunnitelman reseptiikka on ajateltu noin kahdeksalle aikuiselle, joten puolittamalla määrät saa aikaiseksi perinteisiä neljän hengen aterioita. Ensimmäisellä välilehdellä on viikkosuunnitelma raaka-aineineen ja resepteineen. Toisella välilehdellä on viikkokoonti ja viimeisellä välilehdellä on ostoslista jaoteltuna ostokohteen (kauppa, tori jne.) mukaan ainesryhmiin (maito / liha / kasvis / säilyke jne.). Yksinkertaisena putkiaivona tarvitsen tällaisen rautalankamallin. Kunnon perheenäiti varmasti painelee vain kauppaan, täyttää kärryt ja loihtii viikon ajan pötyä pöytään fiilispohjalta. Itse en siihen pysty. Toivottavasti löydät menusuunnitelmasta ideoita ja hyötyä!

Paistettu caprese



Tässä reseptissä raaka-aineiden maku ratkaisee. Siksi niiden lisämääreenä on ”hyvää”. Se kanssa tarkoittaa hyvää.

AINEKSET

- 4 isoa, kypsää tomaattia
- 4 isoa palleroa hyvää mozzarellaa
- hyvää oliiviöljyä
- ½ dl hyvää balsamicoa
- ½ sitruunan mehu
- Maldon-suolaa, mustapippuria myllystä ja koristeluun basilikan lehtiä

VALMISTUS

Leikkaa tomaatit paksuiksi siivuiksi. Kaada pannulle balsamicoa ja kuumenna. Paista tomaatteja hetki pannulla balsamicossa.
Laita tomaatit lautaselle. Leikkaa mozzarella siivuiksi. Asettele tomaattien päälle ja ripottele pinnalle sitruunaoliiviöljyä. Koristele basilikalla ja mausta mustapippurilla sekä tarvittaessa Maldon-suolalla.

Fiilistellen viikonloppuun!

Perjantaikokki

17 elokuuta 2009

Kalakukkokeitto

Kohtaamisia

Elämän suola on erilaiset persoonat. Tutustuin vajaa vuosi sitten varsinaiseen persoonaan, erääseen turkulaiseen kuvataiteilijaan. Silloin tällöin käy vain niin, että kaksi tuntematonta ja varsin erilaista ihmistä löytävät yhteisen huumorin muutamassa sekunnissa. Näin kävi minulle ja taiteilijalle.

Tämä taiteilija pursuaa ideoita ja intoa. Tall Ships’ Racen aikana bongasin hänet ihmisvilinästä päällystettynä omaa näyttelyä promoavilla postikorteilla. Varsin taiteellinen näky. Joskus luovuus on tosin lomalla ja into päiväunilla. Keskiviikkona oli taiteilijalla sellainen päivä. Päätin viedä hänet lounaalle piristääkseni palaveriamme. Kulkumme kävi vasta-avattuun ”Smör” –ravintolaan. Söin kalakeittoa. Keitto oli hyvää, näin ohimennen sanottuna. Tosin tilaan tuodut taulut meinasivat viedä taiteilijalta ruokahalun. Ehkä, koska eivät olleet omia.

Ruokaa saatuaan alkoi taiteilijankin luovuus taas kukkia ja kehitimme innolla ideaa taidesuunnistuksesta Turun kulttuuripääkaupunkivuotta varten. No, aika näyttää miten idea kehittyy. Potentiaalia siinä kyllä on. Kuulette siitä joskus myöhemmin perjantaireseptissä.

Lounaan aikana, toisen viinilasillisen jälkeen, alkoi taiteilija puhua ruuasta ja vannotti minua kokeilemaan erästä reseptiään. Lupasin näin tehdä. Juttu polveili, poikkesi Italiassa ja kääntyi kulttuurin kautta perjantaireseptiin. Kävi ilmi, että taiteilijakin on innokas lukijani. Hän vaati minua kutsumaan kaikki perjantaireseptiläiset tutustumaan uuteen näyttelyynsä Turun linnaan. Hän tarjoaa! Kun kerroin, että aivan kaikki eivät taida mahtua, sillä viikkolukijoita on jo yli 22 000, meinasi taiteilijalta tippua leuka lautaselle. Pienen nikottelun jälkeen päätti hän hieman rajata kutsuttavien määrää. (Tuolla alla on linkki, jota kautta 15 ensimmäistä ilmoittautunutta pääsevät kierrokselle itse taiteilijan kanssa. Taiteilija tarjoaa.)

Lounas venähti kaksituntiseksi. Töitä olisi ollut, mutta keskustelu oli hedelmällistä. Poistuessamme taiteilija kiitti ruoasta, kehui sitä ja vaati samassa lauseessa omistajia vaihtamaan taulut.

Persoonat. Ne tekevät elämästä mielenkiintoisen.

Kalakukkokeitto



Vaimon suvun juuret yltävät kauas Keski-Suomeen, josta johtuen silloin tällöin meidänkin ruokapöytään saadaan aitoa Hanna Partasen kalakukkoa. Myönnän, että minulla ei ole käsitystä siitä, tarjotaanko kukkoa koskaan näin, mutta ummikolle sallittakoon kaikenlaiset kokeilut. Perinteet ovat tärkeitä, mutta maku ratkaisee. Eikö?

Löydät reseptin tulostettavassa muodossa alempaa.

AINEKSET
- 4 paksua siivua kalakukosta
- 400 g lohta
- ½ lanttu
- 4 porkkanaa
- 8 kpl uutta perunaa
- 1,5 l kalalientä (tai 1,5 l vettä ja 3 rkl kalafondia)
- 6 kokonaista mustapippuria
- merisuolaa

VALMISTUS
Valmista ensiksi keitto. Pilko juurekset suupalan kokoisiksi paloiksi. Keitä kalaliemessä kypsiksi. Mausta liemi suolalla ja mustapippureilla. Lisää aivan lopuksi suupalan kokoisina paloina lohi. Kalan ei tarvitse kiehua keitossa, sillä se ylikypsyy helposti.

Laita lautasen pohjalle paksuhko siivu kalakukkoa. Nostele päälle muutama kauhallinen kalakeittoa. Anna maustua hetki ja tarjoa kuumana.

Persoonallista viikonloppua

Perjantaikokki

Taiteilijatapaamisen tuloksia


Kutsu ja ilmoittautuminen

”Aikamatkailija” –näyttely 25.8. klo 17 Turun linnassa. Paikalla taiteilija itse, ilmaiseksi 15 ensimmäiselle ilmoittautuneelle sisäänpääsy ja esite.

Hyväntekeväisyyshuutokauppa lasten hyväksi

Päätimme joskus keväällä toteuttaa yhdessä hyväntekeväisyystempauksen, mutta kesäkiireiden vuoksi itse toteutus on jäänyt. Nyt on aika laittaa homma käytäntöön.

Myynnissä huutokaupassa on parisenkymmentä Hanna Variksen taideteosta. Korkein huuto voittaa ja joka ikinen myyntisentti lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Puolet menee Turun Yliopistollisen keskussairaalan lasten infektiotautien osastolle ja toinen puoli Pentti-Oskari Kankaan aloittamalla Lotus Hill-vammaiskodille Sri Lankaan. Siis hyvää lapsille.

07 elokuuta 2009

Hyppy tuntemattomaan



Kerron pienen tarinan hetkeen tarttumisesta. Kutsuttakoon tätä vaikka spontaaniksi motivoinniksi.

Kuljeskelin Tall Ships’ Racen aikana Auran rantoja ihmismassassa kamerani kanssa ja pohdin, kuinka saisin kuvia, jotka erottuisivat niistä tuhansista muista, joita sadoilla kameroilla jokirannassa joka hetki räpsittiin. Sammakkoperspektiivi ei toiminut, sillä ihmismassat peittivät aina suurimman osan kuvattavasta kohteesta.

Olin edellisenä päivänä kuvannut veneestä harmaassa sateessa ja onnistunutkin mielestäni muutamassa otoksessa. Nyt etsin aurinkoisen päivän mestarilaukausta. Reittini vei länsirannalle, entisen Wärtsilän edustalle, jossa ylimääräinen anniskelualueemme sijaitsi. Kuin vahingossa sen keksin! Ravintolamme viereen oli parkkeerattu nostokurki, jolla halukkaita vinssattiin kuuteenkymmeneen metriin pomppimaan kumiköydellä kohti asfalttia. Mietin kahta lastani ja vaimoani ja sain tekosyyn olla itse hyppäämättä. Oli siis keksittävä jokin toinen keino päästä yläilmoihin.

Menin innolla kysymään benjipojilta, että mitä pelkkä valokuvausnosto yläilmoihin maksaisi. Outoon kysymykseen sain heti vastauksen. ”Ilmaiseksi pääset, jos joku hyppää. Mutta nyt ei ole hyppääjiä. Hanki sellainen.”

Marssin innosta epätahdissa hypähdellen anniskelutelttaamme, jossa kolme työntekijäämme laski virvoketta kansalle. ”Kuka haluaa hypätä benjin?”, huusin tiskillä. ”Minä!” vastasi salamannopeasti eräs työntekijämme, jota Johannaksi tässä kutsuttakoon. Vastaus yllätti niin Johannan itsensä kuin minutkin, sillä en ollut päässyt lauseessani edes loppuun.

”Selvä juttu, mennään!”
”Siis nyt vai. Missä, miksi?”
”Tuossa rannassa ja nyt. Hyppäätkö vai et, nyt on mahdollisuus!”
”Nyt heti vai?”
”Nyt nyt! Lupasit sitä paitsi jo. Laske olut siihen, nyt mennään!”


Ja niin Johanna seurasi sydän kahtasataa rinnassa takoen. Tilanne oli absurdi. Sain idean kuvaamisesta yläilmoissa ja vain muutamaa minuuttia myöhemmin olin matkalla yläilmoihin innosta ja jännityksestä tärisevän työntekijämme kanssa.

Annoin kameran laulaa, sillä nosto oli nopea. Johanna empi kolme kertaa ja pyysi lopulta tönäisyn selkäänsä. En ehtinyt paljoa suoritusta seuraamaan, sillä otin ilmakuvia minkä ehdin. Huudon kuulin. Ensiksi pelästyneen kirkaisun. Hetkeksi sain siitä huonon omantunnon, mutta seuraava onnenkiljaisu tyynnytti mieleni.

Viisi minuuttia kuvausidean saamisesta palasimme takaisin ravintolaamme. Johanna siirtyi tiskin taakse palvelemaan asiakkaita – aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja minä lähdin takaisin kohti Vaakahuonetta ja toimistoamme purkamaan kuvia koneelle.

Vain käsien tärinä ja entistä aurinkoisempi hymy paljasti, että eräs työntekijämme oli viettänyt juuri viisiminuuttisen tykypäivän keskellä kesän suurinta massatapahtumaa.

Kolme pientä bruschettaa



Äitini vetäisi hihasta eilen Vaakahuoneen terassilla. Toive oli tavanomaisen helppo. ”Ystävättäreni tarvitsee italialaisen, helpon alkuruuan reseptin. Mutta maistuva pitää olla. Huomiseksi.” Lupasin miettiä jotain ja käskin ystävättären lukea aamulla perjantaireseptin. Varastosta löytyi onneksi poikani kaksivuotissynttäreihin tehtyjen bruschettojen kuvat ja reseptit. Näillä resepteillä tulee neljä pientä bruschettaa per laatu.

Löydät reseptin tulostettavassa muodossa alempaa.

Kantarellibruschetta


AINEKSET
- 2 dl kantarelleja
- 1 kourallinen pilkottua persiljaa
- 1 pilkottu sipuli
- oliiviöljyä, merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Paista kantarelleja pannulla oliiviöljyssä, kunnes neste on haihtunut. Lisää hieman öljyä ja pilkottu sipuli. Laske lämpöä ja kuullota sipuli. Lisää lopuksi persilja ja mausteet.

Kesäkurpitsabruschetta

AINEKSET
- kolme siivua kesäkurpitsaa
- kourallinen pilkottua tuoretta minttua
- kourallinen pilkottua lehtipersiljaa
- 1 rkl valkoista balsamicoetikkaa
- oliiviöljyä, merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS

Paahda kesäkurpitsasiivuja grillissä tai pannulla hetki. Pilko ja lisää joukkoon minttu, lehtipersilja, balsamico ja muut mausteet.

Tomaatti-basilika -bruschetta


AINEKSET
- 15 kirsikkatomaattia
- kourallinen tuoreita basilikanlehtiä
- oliiviöljyä, merisuolaa ja mustapippuria myllystä

VALMISTUS
Pilko kirsikkatomaatit puoliksi ja basilikanlehdet siivuiksi. Sekoita kaikki keskenään oliiviöljyn, suolan ja pippurin kera.

LISÄKSI TARVITSET
- 12 siivua maalaisleipää
- 1 valkosipulinkynsi

Paahda lopuksi leivät grillissä, pannulla tai uunissa. Puolita valkosipulinkynsi ja hiero kynttä paahdettujen leipien pintaan. Ripottele pinnalle oliiviöljyä ja asettele täytteet päälle. Tarjoa heti.

Helteistä viikonloppua!

Perjantaikokki

Kilpaa on vielä hetki jäljellä

Voita risteilyloma Turussa itselle ja kaverille kanssa. Vielä viikko jäljellä kilpaa!

03 elokuuta 2009

Kanttarellipizza


Alaston kokki

Nyt meitä on virallisesti kaksi. Minä ja se hieman tunnetumpi engelsmanni. Mutta ennen kuin perustelen tämän, kerron vähän viime viikosta.

Viime viikolla jokemme rannat näet täyttyivät puolesta miljoonasta vieraasta. Olimme ravintolamme kanssa keskellä menoa ja meininkiä, joten kiirettä totta vie riitti. Uskomattoman upeaan suoritukseen henkilökuntamme ylsi tapahtumassa. Kaikki painoivat pitkää päivää, mutta jaksoivat silti hymyillä. Iltavuoro vaihtoi aamun kanssa lennossa ja itse muutin viikonlopuksi jokirantaan asumaan charter-alukseemme. Julkinen kiitos henkilökunnallemme jaksamisesta! Olette loistavia!

Kokemus oli kaikille fyysisesti rankka, mutta jo nyt muistot naurattavat. Väitän, että yhdessä tiukasti töitä painettu neljä vuorokautta hitsasi meitä yhteen paremmin kuin koko kuukausi tykyilyä.

Kun päivät täyttyvät työstä ja kiireestä, saattaa joillekin jäädä työasiat mieleen myös yöksi. Eräskin vuorovastaavamme joutui avomiehelleen selittelemään, miksi unissaan hoki miespuolisen esimiehensä nimeä. Oli nähnyt unta tukkutilauksista.

Itse en juuri unia töiden takia menetä, mutta silloin tällöin akuutit asiat tunkevat mieleen. Kun Tall Ships’ Races oli ohi, ”muutin” taas jokirannasta kotiini ja omaan sänkyyn. Ensimmäisenä kotona vietettynä yönä heräsin kesken unieni viluun. Löysin itseni takapihaltamme järjestelemästä terassikalusteita ja ohjailemasta olemattomia ihmisiä istumaan. Olisi siinä ollut naapureilla ihmettelemistä, jos olisivat heränneet kolinaan. Touhusin töitä pihalla täydessä unessa – alasti. Onneksi vain vaimo heräsi. Eikä ihmetellyt lainkaan.

Alastonta kokkiaan.

Kanttarellipizza



Paras pizza syntyy silloin, kun sisältöä ei juuri suunnittele, vaan käyttää jääkaapista kaikkien juustojen, makkaroiden ja muiden ylijääneiden pizzaan sopivien täytteiden jämät. Mikäli pinnalle löytää vielä tuoreita kantarelleja (joita metsästä jo löytyy!), niin luomus on täydellinen.

AINEKSET

Pizzapohja
- 2 dl vettä
- 25 g hiivaa (tai kaksi teelusikallista kuivahiivaa)
- riittävästi jauhoja
- tilkka oliiviöljyä

Tomaattikastike
- 4 dl paseerattua tomaattia
- 1 teelusikallinen oreganoa
- 1 teelusikallinen sokeria
- merisuolaa ja mustapippuria myllystä

Täytteet
- 50 g meetvurstia
- 6 keitettyä uutta perunaa siivuina
- 50 g keittokinkkua
- 2 sipulia siivuina
- 200 g mozzarellaraastetta
- 2 dl kanttarelleja

VALMISTUS
Valmista pohja. Sekoita veteen hiiva ja jauhot. Vaivaa taikina tasaiseksi. Lisää tilkka oliiviöljyä, jotta taikina irtoaa käsistä. Keitä pienessä kattilassa tomaattikastike, eli sekoita kaikki ainekset ja anna hautua puolisen tuntia. Paista tuoreita kantarelleja viitisen minuuttia kuumalla pannulla, jotta neste haihtuu sienistä. Kauli taikina leivinpaperille. Lämmitä uuni niin kuumaksi kuin saat. Levitä tomaattikastike pohjalle tasaisesti ja sen päälle täytteet. Levitä juusto päällimmäiseksi. Paista uunin keskiosassa, kunnes pizza on kypsä. Ps. italofanina olen sitä mieltä, että pizza kirjoitetaan kahdella z-kirjaimella, eikä ts-yhdistelmällä. Sana ”pitsa” viittaa mielestäni vain tehtaassa valmistettuihin valmispitsoihin.

Viinisuositus



Ensimmäiset italian sanani, jotka opin, olivat ”un litro di vino merlot, perfavore”, eli litra merloota, pliis.

Minulle ”merlot” oli siis yhtä kuin viini. Tämän pizzan kanssa on siis ehdottomasti suositeltava italialaista, Merlot-rypäleestä valmistettua viiniä.

Hintaakin kertyy alle seitsemän euroa pullolta. Alkosta.